Sunday, November 30, 2014

Watt is love, baby don't hertz me



Perjantaina eduskunta äänesti viimeinkin sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta. Lain muuttamista kannatti 105 kansanedustajaa ja vastusti 92. Äänestyksen aikana tuhannet ihmiset kokoontuivat Setan kannustamana kansalaistorille osoittamaan mieltään lain muuttamisen puolesta. Kun tulos viimeinkin oli selvä, oli äänimyräkkä torilla valtava. Oli uskomattoman hienoa olla mukana torilla ja todistaa ihmisten vilpitöntä onnea. Vielä on monta mutkaa matkassa, mutta lakimuutokselle näytettiin nyt ensimmäisen kerran vihreää valoa ja se on paljon se!

The Finnish Parliament finally voted on Friday afternoon to allow gender-neutral marriage. The votes were 105-92. During the vote thousands of people had gathered to kansalaitori, a square near the Parlament House, to support gay rights and equality. When the voting result was clear people started to cheer. Basically the whole square went crazy. It was unbelievable to be there and share this happiness with others. The law won't take effect yet for a long time because there is still a lot of things to do but Friday was a step for better.



Ilma ei ollut kaikista kaunein, mutta hyvä tunnelma korvasi sen. Me seisoimme niin edessä torilla, että on mahdotonta kuvien välityksellä näyttää miten paljon meitä kaiken kaikkiaan oli. Ehkä saatte tästä kuitenkin jonkinlaisen idean.

The weather was gloomy but people were happy. It is impossible to show through photos how many people there really were at the square. I hope that you can get the idea, however.

Mekin oltiin, jeejee. / And there we are. Yay!

Video, jonka Maristola Valois (@maristola) julkaisi
Translation - Speaker: "(What do we stand for?)" crowd: "Love!" speaker: "What do we want?" crowd: "Equality!" speaker: "When do we want it?" crowd: "Now! Now! Now!"

Friday, November 21, 2014

Antique Aliens

Pari viikkoa sitten tapasin ensimmäistä kertaa Marchin. En tunne Helsingistä ihmisiä juuri ollenkaan, joten olen yrittänyt lyöttäytyä uusien ihmisten seuraan parhaani mukaan, vaikka toisinaan antisosiaalinen puoleni vähän haraakin vastaan. Joka tapauksessa uusi tuttavuus oli mitä miellyttävintä seuraa ja kävin hänen kanssaan Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museossa. Oli yllätys, että tavallisen näköisen kerrostalon yläkertaan kätkeytyi niin huikea paikka. Otin museossa vähän kuviakin, mutta valitettavasti vain puhelimellani. Näytän kuitenkin parhaiten onnistuneet.

I met March for the first time a couple of weeks ago. I don't really know many people in Helsinki yet so I've been trying to get to know new people. Sometimes it's hard because I can be very antisocial at times. Anyway, I had such a lovely encounter with March! We visited at the Collection of Reitz Foundation. It was quite a surprise to find such a place hidden inside an ordinary looking apartment building. I took some pictures from the museum, though only with my phone. I will show the best pics.


Lauri Reitz syntyi vuonna 1893 Valkealassa ja valmistui rakennusmestariksi Helsingissä 1914. Reitz rakennutti useita suuria hankkeita koulusta sairaaloihin. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten Töölöön rakennuttamista ylellisistä kerrostaloistaan. Tuottavan ammattinsa ansiosta Lauri Reitz pystyi sijoittamaan paljon rahaa taiteisiin ja kasvattikin noin kolmenkymmenen vuoden ajan antiikkikokoelmaansa.

Lauri Reitz was born in 1893 in Valkeala and started to work as a contractor in Helsinki in the beginning of 20th century. His most known buildings are luxurious apartment buildings in Töölö. Reitz's work was appreciated and with the money he made he was able to invest in antique and art. Reitz collected art about thirty years and his collection is well-known. 


Tarvitsen tuon pyssyn. Ihan oikeasti! / I need that gun. Seriously!

Reitzin kokoelmiin kuuluu valtavasti tunnettujen taiteilijoiden öljymaalauksia, mutta myös arvokkaita posliiniesineitä 1700-luvulta sekä teeastioita ja muita käyttöesineitä. Eräs museon huoneista on omistettu kokonaan aseille, joista esite mainitsee esimerkiksi keski-eurooppalaisen luukaiverruksin koristellun varsijousen 1500-1600-lukujen vaihteesta. Suomalainen 1800-luvun taide on vahvasti edustettuna näyttelyssä. Tauluja löytyy muun muassa Alexander Laureukselta, Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edefeltiltä ja monilta muilta taidokkailta maalareilta. Parhaiten mieleeni jäi luultavasti Hanna Frosterus-Segerstrålen "Pieni häävieras" vuodelta 1887. Jokainen suomalainen on nähnyt kuvan maalauksesta varmasti useamman kerran elämässään joko julisteessa, kortissa, historiankirjassa tai muualla, joten oli yllättävää kohdata se ihan alkuperäisessä muodossaan.

The collection of Reitz is very large. He owned numerous oil paintings by famous painters but also expensive porcelain ornaments from the 18th century, table-wares, furniture etc. One of the rooms in the museum is dedicated to weapons only. For instance, there was a Central European crossbow from the beginning of 17th century in the room. It was also possible to spot many names of famous Finnish painters when looking at the paintings at the museum, such as Helene Schjerfbeck and Albert Edefelt. I was surprised to find Hanna Frosterus-Segerstrålen's painting "Pieni häävieras" (Little wedding guest, 1887) from the museum because the painting is very well-known. I think that every Finnish person has seen a picture of it at some point in their lives. 

Pieni häävieras nukkui pianon yläpuolella. / Little wedding guest 

Suosittelen museossa vierailua kaikille taiteesta edes jollain tasoa kiinnostuneille. Taiteen lisäksi on paikassa paljon muutakin nähtävää. Asunto itsessään kaikkine antiikkiesineineen on jo hyvin näyttävä. Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 15-17 ja löytyy osoitteesta Apollonkatu 23 B 64.

I recommend the museum to everyone who is interested in art, antique and/or history! There are a lot of things to see in the museum.The museum is open on Wednesdays and and Sundays from 3pm to 5pm. The address is Apollonkatu 23 B 64

Tuoleilla sai käydä istuskelemassa, joten pitihän sitä saada itsestä kuva museoympäristössä. / Of course I had to take a picture of myself in the museum!

Tämän yhteiskuvan nappasin blogiini Marchin Facebook-seinältä c: Näytän joltain päivänkakkaralta tuo bonnet päässä. / March and I c: I stole this picture from his Facebook profile. I look like a flower with that bonnet, by the way. 

Sunday, November 16, 2014

Girl of the Past

Hoi! Minulla olisi oikeastaan melko paljon päiviteltävää, mutta aikaa vain rajatusti. On pitänyt päästä etenemään päivittelyssä jo muutaman päivän ajan, mutta tässä onkin sitten ilmennyt vaikka mitä menoa. Viime postauksessa lupailin kuvamateriaalia meidän oppilaitoksen 90-vuotisjuhlista, joissa pukukoodina oli akatemian menneet vuosikymmenet. Yllätyin miten paljon ihmiset olivat panostaneet ulkonäköönsä, sillä minulla on koulun naamiaisista lähinnä sellaisia kokemuksia, että harvempi kehtaa pukeutua mitenkään poikkeuksellisesti. Iloinen yllätys siis. Itse päätin inspiroitua 20-luvusta ja meikin stailaisin itselleni niin vuosikymmenelle uskollisesti kuin osasin.

Hi! I have actually many things that I would like to write about on my blog but my time is very limited at the moment. In this entry I will show the look that I wore at our academy's 90th birthday party. The dress code was "the decades of the academy" and I was inspired by the 20's. I tried to stay as committed to the makeup style of the decade as possible. 

Tältä naamavärkkini sitten illalla näytti. / And this is how my face looked.

20-luvulla arvostettiin vaaleita kasvoja ja punaisia pyöreitä poskia. Vertikaalista poskien varjostamista ei silloin harrastettu, sillä pyöreitä kasvoja pidettiin esteettisesti kauniina. Kulmat piirrettiin ohuiksi ja vedettiin alemmas kuin nykyään. Nykyvinkkelistä katsottuna 20-luvun kulmamuoti voikin näyttää melko hullunkuriselta. Meikin käyttäminen yleistyi vasta 20-luvulla, sitä ennen meikkaamista oltiin kauan pidetty lähinnä näyttelijöiden ja prostituoitujen puuhana, eikä hienon naisen sopinut kasvojaan maalata. 20-luvulla käsitys kuitenkin muuttui ja kasvoja alettiin värjätä ihan kunnolla. Tyypillinen meikki oli hieman nykypäivän smokey eyes-tyylinen, eikä räikeitä värejä pelätty käyttää. Huulipunaa käytettiin myös rohkeasti, varsinkin 20-luvun alussa kirkkaanpunainen oli in, myöhemmin kaikenlaiset punaisen sävyt. Huulet rajattiin hieman pienemmiksi kuin ne luonnollisesti olivat.

In the 20's pale face and round red cheeks were valued. Women didn't contour their cheekbones vertically as we, in order to make our faces appear slimmer, nowadays do . Eyebrows were kept thin and were drawn lower than today. Those kind of eyebrows may actually look quite funny if you look photos from that decade today. It wasn't common to use makeup before the 20's because it was consired to be meant for prostitutes and actresses only, not for fine women. During the 20's that opinion, however, changed and women started to seriously beat their faces. Maybe the most common look for eyes was the one that is very similar to smokey eyes-look of today. Women weren't afraid to use bright colors. They also used bold lip colors, and especially in the early 20's bright red was very popular. Lips were lined to appear slightly smaller as they really were. 

Totta kai piti myös kokeilla miltä lookki näyttää mustavalkoisena. / I had to see how I looked in black and white.
Olin hurjan tyytyväinen meikkiin, jonka itselleni tein. Se sopii kasvonpiirteisiini. Vähän vain teki pahaa, kun ei saanut vetää paksuja kajaalirajauksia, kuten olen tottunut. Hiuksille en kiireessä ehtinyt tehdä oikein mitään kummempaa kuin tavalliset kiharat, jotka pääsivät kesken illan pahasti lässähtämään. Lookkini ei ollut tarkoitus olla sataprosenttisen historiallisesti korrekti, ainoastaan menneistä vuosikymmenistä inspiroitunut. Sen vuoksi en esimerkiksi piilottanut sivukaljuani tai ottanut lävistyksiä pois. Ihmeen hyvin nämäkin elementit sulautuivat kokonaisuuteen. Valitettavasti minulta ei löydy 20-luvun tyylisiä vaatteita, joten heitin päälleni metsänvihreän maksimekkoni, mikä toi vähän 30-40-luvun tuulahduksia asukokonaisuuteen. Kokonaan mekko näkyy esimerkiksi tässä postauksessa. Mikäpä siinä, kun vuosikymmeniä sai sekoittaa.

I was quite proud of how I looked that night. I think that the makeup suited my face. The only problem was that I could't line my eyes with liquid liner as I usually do. I was in a hurry so I didn't really have time to style my hair properly. I just curled it a little bit. Unfortunately the curls fell flat at some point during the evening. I don't own any 20's inspired clothes, therefore I decided to wear my green maxidress that gave also a tiny touch of 30's and 40's for my look. You can see the dress properly here. I didn't try to be perfectly historically correct, I just had fun with clothes and makeup. I didn't take my noce piercing (or smiley) off or didn't even try to hide my sidecut either. 

Hanna akatemialta otti minusta juhlissa myös tämän todella onnistuneen kuvan. / Hanna took a great photo of me during the evening!