Sunday, February 28, 2016

NEW BLOG. AGAIN.

Ha, tein uuden blogin. Ha, I made a new blog (in Finnish). 

http://maristolavalois.blogspot.fi/

Sunday, July 12, 2015

Wear the Rainbow

Hoihoi! Päivittelen nopsaan pari asukuvaa menneiltä viikoilta. Kyseessä ovat International Lolita Dayn (kyllä, sellainen on olemassa) sekä Helsinki Pride Puistojuhlan asut. Samalla haluan myös pahoitella, että päivittelytahtini on niin nolottavan hidasta. En vain yksinkertaisesti ehdi päivittää työviikkoina, koska työvuoroni ovat niin pitkiä, että käyn kotona periaatteessa vain nukkumassa ja syömässä. Älkää tosin hätääntykö, saan blogiin myöhemmin ihan mahtavia juttuja! Pääsen pian julkistamaan eräät kuvat photoshootista, jonka kävin tekemässä eräässä hylätyssä tehtaassa. Sen lisäksi kehkeytymässä on uusi mallikeikka. Myös muuta pientä kivaa olen suunnitellut blogiini, olisi esimerkiksi kiva viimeinkin palata elokuvaesittelyjen pariin, kunhan vain aikaa viimeinkin löytyisi. Kuka sanoi, että kesällä on rentoa? Hah!

Hi everyone! This is going to be just a quick outfit post from International Lolita Day (yes, it exists) meetup and Helsinki Pride Puistojuhla. Before the pics, however, I would like to apologize for the lack of updates in my blog recently. I have such a crazy working hours that basically all the time that I have to spend at home, I'm either sleeping or eating. In any case, I will promise that something epic is coming! Soon I can publish some awesome photos from a photoshoot that we had at an abandoned factory. I am also going to model for a new photoshoot very soon! I would also like to to write new more movie introductions whenever I can find time for that.

Nyt sitten kuvien pariin. 6. kesäkuuta oli jälleen International Lolita Day, päivä jota vietetään aina kesäkuun ja joulukuun ensimmäisenä lauantaina. Sen kummempaa ideaa päivällä ei ole kuin juhlistaa sitä röyhelöihin pukeutumalla. Itse osallistuin elämäni ensimmäiseen ILD-miittiin. Pidimme miitin viihtyisässä Kiseleffin talon Ciao! -kahvilassa. Tuolle samaiselle päivälle sattuivat Senaatintorilla pidetyt sambakarnevaalit. Pääsimme sitten nauttimaan karnevaalimusiikista ikkunan välityksellä koko päivän. Miitti oli mitä miellyttävin ja rennon epävirallinnen. Pelasimme muun muassa "lappupäätä", jossa jokaisen piti arvata, mikä vihannes oli. Sen lisäksi kirjoittelimme toisillemme anonyymisti (tai vähemmän anonyymisti) kehuja. Sain paljon kauniita sanoja, joten päivästä jäi erityisen hyvä mieli.

Now the photos! On the 6th of June I went to my first ILD-meetup. We spent the day at a lovely Ciao! cafe in the Kiseleff building. The cafe is very near to Senate square and during the meetup there was a samba carnival held at the square. We heard the lovely music very well to the cafe. The atmosphere during the meetup was very laid-back and informal which, in my opinion, was a good thing. We played games and wrote kind words to others. I was in a very good mood when I left the cafe.

Miittiporukkamme yhteiskuvassa. Kuvasta puuttuu itse miitin järjestäjä, eli ihana Katja, joka taiteili kameran takana. / Our group photo, though without our lovely Katja, who was behind the camera.

Asuni / My outfit

Mekko / dress : Moi-même-Moitié
Bolero : Moi-même-Moitié
Bonnet : Angelic Pretty
Sukat / socks : Bodyline
Rukousnauha / rosary : Vatican city

Sitten loikataan 27. päivään viime kuuta, nimittäin Helsinki Prideen, tarkemmin ottaen Puistojulaan, joka pidettiin tänä vuonna Kaivopuistossa. Itse en valitettavasti mitenkään saanut kammettua itseäni tarpeeksi ajoissa kaupunkiin, että olisin päässyt kulkueeseen, mutta Puistojuhlaan pääsin kuitenkin. Minulla ei ollut sen kummempaa suunnitelmaa siitä, mitä puistossa tekisin tai kenet näkisin, koska arvelin joka tapauksessa löytäväni seuraa. Arveluni osoittautui varsin päteväksi, eikä mennyt kauaakaan, kun löysin Sallan ja sain liittyä hänen seurueeseensa. Ohimennen tapasin myös muita tuttujani. Aivan tappavasta univajeesta huolimatta päivästä tuli minulle mitä ikimuistoisin, kuten hyvässä seurassa tuppaa usein käymään. Pride-päiväksi sattui onneksi myös mahtava sää, joten puistossa kelpasi istuskella ihan iltaan asti. Samalla tavalla ei voi kehua tämänhetkistä säätä. Kesävaatteissa ei ole lähipäivien aikana tarennut pirukaan.

The to the Helsinki Pride! I couldn't attend the parade this year because I hadn't slept almost at all before Pride but I managed to go to the Puistojuhla (afterparty at a park called Kaivopuisto), I didn't have any plans about what would I do there or who would I meet before I went to the park but I found company very fast after arriving there. I spent the whole day with Salla and her friends. The Puistojuhla turned out to be a lovely experience and even the weather was on our side. It was warm enough to sit in a park in the evening too. Unfortunately the short Finnish summer seems to be over already. It has been freezing for the past few weeks!


Asuni / My outfit

Kietaisutakki / cardigan : Moi-même-Moitié
Päärusetti / headbow : Moi-même-Moitié
Aurinkolasit / sunglasses : Cybershop
Peruukki / wig : eBay
Sukkanauhat / sock garters : eBay
Säärystimet / leg warmers : second-hand
Kengät /shoes : Shinjuku Marui Annex

Salla ja minä puistojuhlailemassa. Minulla olisi vielä aika mahtava kuva meistä, Nitasta ja photobompaavasta Jennistä, mutta luulen, että materiaali on liian järkyttävää blogissa julkaistavaksi. / Salla and I being cute at the Puistojuhla. I also have a crazy picture of us with Nita and photobombing Jenni but I think that all the readers would freak out if I'd publish it.

Sunday, June 28, 2015

Hellocon 2015 Main Event

Johan tuosta Helloconista onkin aikaa, joten päivitelläänpä asiaa sieltä suunnalta viimein. Joka vuosi on ollut suunnitelmana osallistua kyseiseen tapahtumaan, mutta vasta tänä vuonna oikeasti pääsin tapahtumassa käymään. Hellocon, eli siis Helsinki Lolita Convention on pohjoismaiden suurin lolita-tapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Helsingin Glorialla. Tulin tapahtumaan yksin, mutta paikan päällä tapasin monia tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Ei siis tarvinnut yksin mekonhelmaa nurkassa hermostuneesti räpläillä.

Well, the time has flown since Hellocon so I will finally try to write something about it. Hellocon, or Helsinki Lolita Convention, is the biggest lolita convention held in the Nordic countries and this year it was arranged for the third time. This year was the first time that I was able to visit the event. I arrived there alone but found many of my friends and new acquaintances, therefore I didn't have to be alone even for a moment.
Asuni / My Outfit

Mekko / dress : Surface Spell - Bourbon Dynasty jsk
Alusmekko / underdress : Infanta - Tea Party op
Hattu / hat : Rosa Nitida
Peruukki / wig : eBay

Photo: Katri Tenhunen

Tänä vuonna Helloconin kunniavieraana olivat Angelic Pretty-brändin suunnittelijat Maki ja Asuka. AP:lla oli myös tapahtumassa oma myyntipöytänsä, jonka luokse löysi koko tapahtuman ajan megalomaanista jonoa seuraten. Minulle sweet lolita on aina ollut lolitan vähiten kiinnostavaa aluetta, vaikka tykkäänkin katsella suloisia coordeja muiden päällä. Siksi AP:n läsnäolo ei minussa varsinaista polvien tutinaa aiheuttanut, vaikka olinkin iloinen, että niin menestyvä ja laadukas brändi oli Suomivierailulla. Huomasin kuitenkin kummastuksekseni huokailevani ihastuksesta, kun katselin AP:n sinistä Belle Epoque Rose jsk:ta. Myös useita muita myyjiä oli paikalla, itse esimerkiksi ostin korealaisen lolitabrändi Baroquen myyntipöydästä viime postauksessa mainitsemani mekon. Mukana olivat myös Eat Me Ink Me, Madame Chocolat, Lolitabutiken, Cute Story Shop, Sweet and Tiny, Moon Bunny, Kuura Reign, Miss Danger (parhaita hiuskoristeita ja hattuja ikinä), Cloudberry Lady, Dream Holic, Grimoire, Lady Sloth ja Talking to myself.

The guests of honor this year were the designers of Angelic Pretty, Maki and Asuka. AP also sold their clothes at the venue and there was a super long line in front of their table all the time. Personally, I have never been too excited about sweet lolita, therefore I was not particularly interested in their collections. However, I do like to see sweet lolita worn by others and I liked AP's Belle Epoque jsk in blue. Anyway, I was very happy and proud the see such a popular brand designers visiting Finland. Hellocon also had many other vendors, such as Korean lolitabrand Baroque (I mentioned the dress that I bought from them in my previous post), Eat Me Ink Me, Madame Chocolat, Lolitabutiken, Cute Story Shop, Sweet and Tiny, Moon Bunny, Kuura Reign, Miss Danger (best hats and hair accessories ever), Cloudberry Lady, Dream Holic, Grimoire, Lady Sloth and Talking to myself.

Yhteiskuva upean Iiran kanssa. Tämä kaunis nainen on takapiru Rosa Nitidan takana ja siis vastuussa upeasta hatustani. / Photo with beautiful Iira. This lady is the designer behind Rosa Nitida and also responsible for the amazing hat that I was wearing.

Minulla koko tapahtuma meni lähinnä kulttuurishokkeilussa, Ympärilläni liehui toinen toistaan upeampia ja kokeneempia lolitoja! Vaikka olenkin ollut kiinnostunut lolitasta Manan ja Malice Mizerin kautta sen kymmenen, yksitoista vuotta, en ole vakavissani pukuillut kuin ehkä vuoden päivät. Tälläkin hetkellä loleiluni on hyvin säännöllisen epäsäännöllistä, joskin pukuilutahtini on etenkin viime aikoina ollut varsin nousujohdanteista. Sen verran tyylitajuuni kuitenkin uskallettiin luottaa, että pääsin osallistumaan leikkimieliseen Pimp my Ruffles-nimiseen ohjelmanumeroon, jossa jokainen stailisti sai pukea mallinsa haluamaansa lolitatyyliin. Minun mallini oli suloinen Nea, jonka synkistytin Moi-même-Moitié voittoisella EGA-coordilla. Tyylimuutos sweettarista gothiciksi oli suosiokas ja kipusimme kilpailussa voittoon asti. Meidät palkittiin ihanalla Hellocon-tuotepakkauksella, joka sisälsi kirjanmerkin, julisteen sekä postikortteja.

The whole event for me was kind of a culture shock. I saw so many unbelievably beautiful and experienced lolitas! Even though I have been interested in lolita because of Mana and Malice Mizer for about ten or eleven years already, I started to dress in lolita more regularly only about a year ago. Even today I tend to dress in lolita and attend to meetups only rarely, though I have noticed that lolita has slowly started to eat more and more of my time. Nevertheless, Hellocon team trusted in my sense of style that much that I was asked to attend this playful Pimp my Ruffles competition. We had to re-style our models to represent some other lolita style that they usually express. My model was sweet Nea and I transformed her into dark EGA lady with Moi-même-Moitié. The judges liked her new style and we actually won the competition. Our prizes were bags filled with pretty Hellocon goods.

Stailistit ja mallit / Stylists and models
Nea ja minä Pimp my Ruffles-ohjelmanumeron jälkeen / Nea and I after the competition
Photo : Katri Tenhunen

Tapahtuman jälkeen Gloria pysyi auki vielä iltabileiden merkeissä ja juhlijakansaa viihdytti japanilainen poppari HITT. Täysi-ikäisten oli myös mahdollista nauttia alkoholijuomia yläkerrassa. Oivallinen keksintö olivat mielestäni brändien nimiä kantavat drinkit. Kuvassa näkyvän AP -drinkin ja Moitié shotin lisäksi tarjolla oli vielä Baby The Stars Shine Bright -drinkki.

After the main event Gloria stayed open and a Japanese pop singer HITT performed. Alcohol was served for guests over 18 years old. There were three drinks sold at the venue that were named after lolita brands. The one that isn't visible in the picture below was a Baby the Stars Shine Bright drink.


HITTin keikan jälkeen esiinnyin vielä minä. Iltabileisiin pyydettiin burleskia ja uusinkin sitten debyyttinumeroni, jonka ensimmäisen kerran esitin siis Tampereen Teerenpelissä maaliskuussa. Lookkini oli lolitamuodista inspiroitunut, mutta vapauksia etiketin suhteen olin ottanut roimasti. Jännitin kovasti millaisen vastaanoton saisin burleskiesitykselleni, sillä sanat "seksuaalinen" ja "lolitamuoti" eivät mielellään kulje käsikädessä. Yleisö vaikutti kuitenkin ymmärtävän, ettei burleskihahmoni yrittänyt olla representaatio lolitaan pukeutuvasta henkilöstä, vaan muodista inspiroituminen oli ainoastaan mauste esitykseen. Oli ihana kuulla jälkeenpäin, että esityksestäni oli pidetty ja se kannustaa minua tekemään entistä parempaa ja ammattitaitoisempaa burleskia tulevaisuudessa, kunhan joskus ehdin tähän harrastukseeni taas palata.

After HITT's performance was time for some burlesque! I performed my lolita-inspired number that I had performed once before Hellocon. I was a bit nervous about how people were going to react because lolita fashion and sexuality don't really go hand in hand. However, I think that most of the people understood that the lolita inspiration in my look was really just a spice and my character was not trying to be a representation of a person who wears lolita. After the show I was very delighted to hear that many people had liked my performance very much. That gives me courage to continue learning how to do better burlesque and keep me in the scene also in the future! 

Bäkkäriselfie vähän ennen lavalle nousemista, ennen kuin olin yltä päältä tekoveressä. Valkoiset piilolinssit olivat tähän kokolumiseen burleskinumeroon ehdottomat! / Backstage selfie before going on stage, and before I was covered in fake blood. White contact lenses are a must for this look!

Helloconin oli erittäin onnistunut tapahtuma ja haluaisinkin kiittää kaikkia järjestäjiä mahtavasta kokemuksesta! Ymmärrän kuinka vaikeaa tällaisen tapahtuman järjestäminen voi Suomen kokoisessa maassa olla, joten siis aivan mahtavaa, että Hellocon oli näinkin toimiva paketti! Kiitos myös kaikille tapaamilleni ihanille ihmisille, teitte päivästäni ikimuistoisen!

Hellocon was a very successful event, therefore, I would like to thank everybody who made the event possible! I understand how hard it can be to arrange an event like this in a small country like Finland. Also, thank you everybody who I met at the event! You made my day unforgettable! 

Tuesday, May 12, 2015

Too Sweet

Hellocon on turvallisesti taputeltu ja univelatkin alkavat pikkuhiljaa hellittää. Jaksamisessa sekä kuvasaaliissani ammottaa kuitenkin yhä sen verran iso lommo, että pureudun tässä postauksessa pikaisesti sunnuntaina järjestettyyn lolitamiittiin ja itse Hellocon-tapahtumaan vasta seuraavalla kerralla.

Hellocon is over and I'm slowly starting to wake up from my coma. I cannot write about the event itself yet, since I still lack the photos that I would like to show. I am going to write about a lolita meeting that took place on Sunday, instead, and write about Hellocon next time!

Helloconin ostokset / What I bought from Hellocon

Helloconin jälkeisenä päivänä järjestettiin vielä teekutsut, jonne tapahtuman kunniavieraat, eli Angelic Prettyn Maki ja Asuka liittyivät mukaan. Kaikki eivät sinne tietenkään lippuja saaneet, mutta hätä ei ollut sen näköinen, sillä ihana Shadow järjesti vaihtoehtoisen miitin Helsingin keskustaan. Kaksitoista henkilöä meitä oli miitin alussa ja lopussa muutama vielä lisää. Miitin aikana ihmettelimme ulkoa käsin Helsingin kaupunginteatteria sekä Ateneumia, olimme hetken aikaa kaupungin suosituin turistikohde Senaatintorilla, kävimme ihastelemassa Helsingin tuomiokirkon urkuja ja haistelimme nälkäisinä kauppatorin ruokakojuja.

There was a tea party held after Hellocon in which the convention's quests of honor, Maki and Asuka of Angelic Pretty, participated in. All of us didn't get a ticket to the tea party, of course, but our wonderful Shadow decided to organize an alternative meeting in the center of Helsinki. There were twelve of us in the meeting in the beginning and a few people arrived later. During the meeting we admired the buildings of Helsinki city theater and Ateneum art museum. Then we went to Helsinki Senate Square where we took some photos, went to see the beautiful cathedral and probably were the most popular tourist attraction of the city for a moment. After that we walked to The Market Square near the South Harbor. 

Miittiasuni / My outfit

Mekko / dress : Baroque - Rapunzel jsk
Kauluspaita / blouse : eBay
Sukat / socks : Taobao
Kengät /shoes : -
Peruukki / wig : Bodyline
Hiuskoristeet / hair accessories : Glitter


Lopuksi nautimme leivoksia Kluuvikadun upeassa Fazer Caféssa. En ollut itse asiassa tuossa Fazerin kahvilassa vielä käynyt, mutta nyt sain loistavan tekosyyn kuluttaa yksitoista euroa kakkuun ja kaakaoon. Söinkin ihan valtavan hyvää porkkanakakkua, melkein tuntui synniltä koko syöminen. Pala oli vielä niin iso, että viimeiset haarukalliset tekivät tiukkaa, vaikka en ollut koskenut koko päivänä mihinkään ruokaan ennen sitä.

After the "tour" we went to a huge Fazer Café that is located in Kluuvikatu. I had never visited that particular Fazer café, therefore I had a great excuse to spend 11 euros to a mug of hot chocolate and a piece of carrot cake. It felt like a sin to eat that cake because it was so delicious (and big too)! 

Meidän miittiporukka, tosin valitettavasti ilman miittijärjestäjää. Kiitos ihanasta miitistä kaikille! / Our group, but unfortunately without Shadow. Thank you for the great meeting everyone!

Onnistuneen miitin jälkeen suuntasin Shadow:n ja hänen siskonsa kanssa nepalilaiseen ravintolaan syömään. Siitä liityimme teekutsujen jatkoille, jotka pidettiin Steam Hellsingissä, mikä onkin ehkä Suomen henkeäsalpaavimman näköinen baari. Yksityiskohtien määrä paikassa on jotakin uskomatonta, joka ikinen nurkka on nimittäin mietitty viimeisen päälle. Ärsyttää hieman, että ei tullut otettua kuvia siellä, mutta internetin ihmemaa toki tarjoaa kuvamateriaalia kyseistä paikasta ilman minunkin työpanostani. Ilta meni maukkaiden drinkkien voitelemien hyvien keskustelujen sekä tanssiaskeleiden merkeissä.

After the great meeting we headed to a Nepalese restaurant with Shadow and her sister and then joined the after-party of the tea party at Steam Hellsinki that has to be the most stunning bar in Finland. Every single little detail at the bar is well-thought-out! I am a bit sad that I didn't take any proper photos there! The evening was wonderful. We had good conversations and great drinks, a little bit of dancing too.

Yksi avuton kuva baarista, moi. / One desperate photo from the bar

Thursday, April 23, 2015

New Frills

Tervehdys, rakkaat lukijat! Tyylikäs välihiljaisuus ehti jälleen lärvähtää blogin taajuuksille, mutta kevät on kiireistä, oi niin kiireistä aikaa. Olen lähiviikkojen aikana pyrkinyt keskittämään energiani lähinnä pääsykokeisiin valmistautumiseen sekä approon tarvittavan viimeisen kirjallisuuskurssin suorittamiseen. Pöydältä minua tuijottelee tälläkin hetkellä kasa kirjoja, jotka pitäisi omaksua, jos mielin mitään läpäistä tai minnekään tuleviksi vuosiksi päästä opiskelemaan. Onnekseni tänä vuonna teoreettisen filosofian koekirja Helsingin yliopiston kokeeseen vaikuttaa huomattavasti helpommin lähestyttävältä kuin viime vuoden. Iloisen (ja vähemmän iloisen) lueskelun lisäksi olen ravannut työkoulutuksissa ja itse työt minulla alkavatkin jo lauantaina, kun Linnanmäki aukeaa ja pääsen myymään puiston pelejä. Tämän ymmärrettävän erakoitumisen takia ei ole siis kauheasti tapahtumia, mistä raportoida, joten pistetään tähän väliin pientä turhuusturinaa ja materiapäivitys.

Hello, dear readers! I have been silent for a while because I'm currently studying for entrance examinations of the University of Helsinki and trying to pass my last literature course before summer. Then I've also tried to learn how to work at an amusement park. We've got lots of training. I'm starting my job as a game seller at Linnanmäki on saturday when the park opens. But yeah, those are some of the reasons why I haven't had time to write about anything, or even do anything.

Yllä kolme kuvaa viimeaikaisista lempilookeistani. Yleisesti ottaen olen nyt laittautuessa ollut kamalan laiskalla päällä, etenkin vaatteiden suhteen, koska en ole käynyt erityisemmin missään. Nuo kaksi ensimmäistä ovat lookkeja, joissa olen nuuskinut ihan oikeaa ulkoilmaa, oikeanpuoleinen lookki oli ihan vain kuvauksiin (joiden lopptuloksen muistan päivittää tänne ehkä joskus *köhköh*). Huomaan, että olen viehtynyt taas hiuksien pitämiseen ponnarilla, kun ne ovat viimeinkin alkaneet saavuttaa ihan kiitettävää mittaa. Näytän tuossa oikeanpuolimmaisessa kuvassa muuten ihan reptiliaanilta. Älkää pyytäkö minua avaamaan mielleyhtymääni.

The selfies above are few of my favorite looks from the past weeks. I've been quite lazy with my looks lately, especially what comes to clothing. I wear a ponytail often nowadays since my hair has gotten so long all of a sudden. Those first two looks are something that I have worn when I've gone out. The third (on the right) is a look for a photoshoot (that I have completely forgotten to tell about *cough*). I think I look like a reptilian in that pic. Please, don't ask me to explain anything. 

No kerkesin minä jossakin käydä. Night in Twin Peaksissa (siitä myöhemmin) sekä Night Visions-festareilla olen ehtinyt pompahtaa. Jälkimmäisillä kävin tsekkaamassa Jörg Buttgereitin elokuvan Nekromantik (kakkosen myös) sekä Buttgereitin, Michal Kosakowskin ja Andreas Marschallin elokuvan German Angst, joka koostui kunkin ohjaajan ohjaamasta, toisiinsa mitenkään liittymättömistä, lyhytelokuvista. Nekromantikin olin toki nähnyt aiemminkin, sillä jos katselee eksploitaatioelokuvia yhtä paljon kuin minä, niin se leffa kyllä kävelee jossain vaiheessa vastaan. Onhan se muutenkin ainakin aikoinaan ollut yksi googlatuimmista elokuvista tabuisen maineensa vuoksi. Hämmennyksekseni itse elokuvan ohjaaja oli kuin kuka tahansa perheen isä voisi olla ja näytti enemmänkin IT-tukihenkilöltä kuin maailman pahamaineisimman nekrofiliaelokuvan ohjaajalta. Night Visions –tapahtuma oli kyllä ihan minun juttuni, sillä oikeastaan lähes kaikki ohjelmistoon valitut elokuvat olisivat kiinnostaneet minua. Rahani tulevat valumaan elokuvalippuihin siis tulevaisuudessakin. Tässä alhaalla esimerkkejä siitä, mihin ne ovat nyt valuneet.

Luckily I haven't only stayed at home. I was at an event called Night in Twin Peaks (more about that later) and Night Visions movie festival. I went to see three movies but, as a matter of fact, I would have liked to see almost all of the movies that were part of the program. I watched Jörg Buttgereit's movies Nekromantik and Nekromantik 2 and Buttgereit, Michal Kosakowski and Andreas Marschall's horror anthology German Angst. I had seen Nekromantik before, actually. It is a movie that an exploitation movie fan will certainly come across at some point of his/her life. Just google it. The guest of honor of the festival was Buttgereit himself and it was funny to notice how normal he actually was, like someone's dad or an innocent computer programmer. He didn't really look like someone who has directed the most notorious movie about necrophilia. Anyway, that festival really was my cup of tea and I will definitely spend my money on movie tickets more often in the future! Here is something else that has stolen my money lately:

Olen yrittänyt koota lolitavaatekaappia ahkerasti lähiaikoina ja etenkin lyhythihaisista blouseista minulla on huutava pula. Löysin tällaiset söpöt off-brand-blouset eBaysta. En osannut päättää otanko mustana vai valkoisena, niin otin sitten molempina. Paitojen hyvä laatu yllätti, sillä aina ei kannata luottaa, että eBaysta tilatut vaatteet näyttäisivät livenä samalta kuin tuotekuvassa lupaillaan. Ehdin siis pelätä koppuraisia muovipitsipaitoja. Onnekseni sain oikeasti asiallisia päällepantavia ja pitsisomisteetkin olivat mitä mieleisimmät.

I'm in desperate need of new lolita clothes and these blouses are my new find. These are just some cute off-brand blouses from eBay. I couldn't decide wheter I should take a black or white, therefore, I took both. It isn't always such a good experience to buy clothes from eBay, that's why I was a bit afraid that I would get something terrible that wouldn't match with the item description at all. Luckily my fear was for nothing and I got what I ordered.

Sen lisäksi tilailin Little dipperin korkeavyötäröisen hamosen My Lolita Dressilta. Hame on todella mukava päällä ja itse asiassa huomattavasti tummanharmaampi kuin kuvassa näyttäisi olevan. Helmaosa on mustaa samettia ja pitsi kultaista, vaikka ei kuvassa siltä näytä. Mikäli joku on muuten harkinnut tilaavansa jotain mainitsemastani nettikaupasta, niin suosittelen etsimään muita vaihtoehtoja. MLD:n postikulut ovat superkorkeat (maksoin omasta tilauksesta posteja yli neljäkymppiä) ja monilla toimitusajat ovat venähtäneet aivan jäätävän pitkiksi, vaikka olisi tilannut pelkkiä valmiita tuotteita, eikä mittatöitä, kuten esim tämä hame oli.

Then I've also bought this Little dipper's high-waist skirt from My Lolita Dress. The skirt is very nice! It is actually much darker than in the picture and the lace is golden. The lower edge of the skirt is black velvet. I must say, thought, that although I like this skirt, I would not recommend My Lolita Dress. The postages are expensive (I paid over 40 €) and it can take ages for the items to arrive, even if you've bough an item that is in stock.

Samaisesta kaupasta luokseni mateli kuitenkin myös tämä aivan ihastuttava Surface Spellin Bourbon Dynasty unelmamekko. Suorastaan palan halusta pitää mekkoa kunnolla päälläni ja ottaa kuvia! Mekko näyttää kirjailunsa takia hyvin arvokkaalta ja materiaalin vuoksi siinä on oikeasti vähän autenttisen historiallisen mekon tuntua (mitä nyt jostain polvipituudesta tai muusta, öhm). Koko kolttu on samettia, joten se on melko painava. Samettia materiaalina olen pitkään arkaillut, sillä se voi näyttää myös todella halvalta ja rumalta, mutta ainakin tämän mekon kohdalla kangasvalinta on täydellinen. Kuvan laatu on tosin kamala, antakaa anteeksi!

From the same shop, however, I also got this Surface Spell's charming Bourbon Dynasty dream dress. I can't wait to wear this properly and take pictures! I'm in love with it! The dress looks very valuable because of the embroidered flowers and the material makes it look old. The whole dress is velveteen. I haven't always been a fan of velveteen clothes because the material can look very cheap and ugly sometimes. In this dress, however, velvet works perfectly!

Sitten tein Infantalle suoratilauksen sähköpostilla ja ostin tämän kovin kovin suositun Tea Party-sifonkimekon, sillä koin huutavaa tarvetta vähän pidemmälle alusmekolle. Mekko tuli todella nopeasti perille ja ylitti odotukseni kaikin tavoin! Hihansuut vain tuppaavat XL-koossakin olevan minulle turhan ahtaat, kuten yleensä kaikissa aasialaisen mitoituksen vaatteissa hihat minulle ovat. Rasvaimu tässä varmaan pitää alleihin kohdistaa, höhö.

I also ordered from Infanta by e-mail and bought this famous Tea Party chiffon dress. I didn't have any longer under-dresses before this and I really needed one. The dress is absolutely beautiful! The only problem with it is that even though the dress is size XL the sleeves are still a bit too tight for me. I need smaller arms!

Sitten vielä aivan viimeisin henkeäsalpaava ylpeyteni, jota olen fiilistellyt koko päivän: samettinen edvardiaanisesta aikakaudesta inspiroitunut Rosa Nitidan hattu. Hattu on jämäkkä, pysyy tukevasti päässä ja tietenkin näyttää aivan uskomattoman elegantilta. Uskallan sanoa, että se täyttää kaikki odotukseni! Tukekaa ihmeessä suomalaista lolitasuunnittelijaa ja tutustukaa Rosa Nitidan valikoimaan. Iira on valtavan taitava siinä mitä tekee!

This is the last one of my items. I am very proud to finally be the owner of this breathtakingly beautiful Edwardian era inspired hat desgined by Rosa Nitida. The hat is very stiff, stays in my head well and, most importantly, looks very elegant. I can honestly say that it is everything that I wanted it to be! If you would like to support a Finnish designer, please check Rosa Nitida's page. Iira is a very talented lady!
Päässä hattuu näyttää tältä (anteeksi kännykällä otettu pikaräpsy), ja jälleen kerran kihisen innosta ja halusta rynnätä ulos kameran kanssa ottamaan hatulle paremmin oikeutta tekeviä kuvia. Takaan, että tulette näkemään tämän luomuksen Helloconissa!

This is how the hat looks on my head. I need to take better pictures of it! I guarantee that people will see this hat at Hellocon!

Friday, March 27, 2015

Kamijo's concert in Finland

Keikkafiiliksiä pukkaa, ja myöhässä, oi niin kovin myöhässä. Kaikkia oletuksia tukien voin ilmoittaa, että minulla oli lippu Kamijon World Tour 2015 -20th ANNIVERSARY BEST-kiertueen Suomen keikalle Glorialla. Kun vielä vähän tarkennan, niin VIP-lippu, joka oikeutti artistin tapaamiseen ennen konserttia. Kun ystäväni meni mainitsemaan, että Kamijo laulaisi kappaleita soolotuotantonsa lisäksi myös Lareinelta, New Sodmylta ja Versailles:lta, olin valmis ostamaan lipun. Olen kyllä Kamijon uudestakin materiaalista suurimmaksi osaksi pitänyt, vaikka esimerkiksi Vampire Symphony oli minulle kokonaisuutena melkoinen pettymys niin musiikillisesti kuin visuaalisesti, eikä tuotanto kokonaisuudessaan ole saanut minussa aikaan niitä kihelmöiviä väristyksiä, mitä vaikkapa Versailles ja Lareine minulle aiheuttavat. Kamijon loistava albumi Heart on kuitenkin todiste siitä, että hänellä on yhä taito tallella.

Concert feels, finally! I'm so late, I know. I think that everybody have guessed that I had a ticket to Kamijo's World Tour 2015 -20th ANNIVERSARY BEST gig in Finland. To be more precise, I had a VIP-ticket that allowed me to meet Kamijo before the concert. At first I didn't know if I should go but when my dear friend mentioned that Kamijo would be singing songs from Lareine, New Sodmy and Versailles also, I was in. I like Kamijo's new solo material too, but it has not been able to make me feel as strongly as his older music. Vampire Symphony, for example, was a bit of a letdown to me, both musically and visually. However, his newest album Heart was a wonderful peace of work that showed that he still has the skill to compose music.  

VIP-lipulla olin oikeutettu tapaamaan itse artistin ennen keikan alkamista. Täytyy sanoa, että yllätyin melkoisesti, kun huomasin, että privileegiolippulaisia taisi olla konsertissa itse asiassa enemmän kuin peruslipun ostaneita. Se siis siitä erityisyydentunteesta, tosin ei sillä, että olisin asiaa kovin pitkäksi aikaa jäänyt nyrpeilemään, rahastusta koko homma oli tietenkin muutenkin ja itse musiikki olisi tärkeintä. Eli siis, meitä oli aivan tolkuton määrä ja meidät piti jakaa pienempiin ryhmiin, sillä emme muuten olisi mahtuneet ryhmäkuvaan Kamijon kanssa. Olin odottanut mahdollisuutta saada Kamijolta nimikirjoituksen, mutta määrämme vuoksi fanitapaaminen oli aikamoista liukuhihnatoimintaa ja tämä ”suuri” vip-tapahtuma oli itse asiassa pelkkä Kamijon kättely ja tervehtiminen. Sain samalla kuitenkin annettua maalauksen, jonka olin hänelle väsännyt. Kamijo oli hymyilevä ja tervehti minua ranskaksi, vastasin sekä ranskaksi että japaniksi ja sain miehen virnistämään. Oli ihana tavata mies henkilökohtaisesti, vaikkakin hetki kokonaisuudessaan kesti ehkä sen 30 sekuntia. Muistan kuitenkin kuunnelleeni Kamijon tuotantoa jo kymmenen vuotta sitten, joten Lareinen melodiat ovat olleet osa minua jo suunnilleen puolet elämästäni. Joskus varhaisteininä herra oli myös pahimpia idoli-ihastuksiani. En tosin voi väittää, etteikö miehen päälle liimatun oloinen aristokraattivampyyrin rooli olisi minua nyt hiukan huvittanut. Olin toiveikkaasti ennen konserttia ajatellut, että tapaisin artistin fanitapaamisessa omana itsenään, rennompana ja vähemmän roolihahmona. Eikä mitä, siellä se istui, valtaistuimella kuin maailmanvaltias. Juu. Peitin rakastavan nauruni kääntämällä katseeni Glorian varjoihin. Ehkä minusta on vain tulossa vanha, höhö.

With the VIP-ticket I had a privilege to meet Kamijo in person before the concert. Suprisingly enough, I noticed that there were actually more people with the VIP-ticket than without it at the concert. My ticket did not feel so special anymore when I noticed that but, on the other hand, it didn't bother me so much for long. The vip thing is usually just a strategy to earn more money anyway. Besides, I was there for the music, There were so many of us that we had to be separated into smaller groups in order to fit into the group photo with Kamijo. I was hoping to get an autograph from him during the fan meeting but we had to be fast so it was not possible. The personal "meeting" with Kamijo was that I  got to shook his had, he said hello in French and I answered both in French and in Japanese. Kamijo smirked charmingly and I gave him a small painting. Even though the meeting was such a short one, I was happy that I experienced it. I remember that I started to listen Lareine already ten years ago. Therefore, Lareine's music has been with me almost half of my life already. Kamijo used to be also my biggest crush when I was about twelve or so. I must say, though, that his (a bit forced) aristocratic vampire character looked slightly funny to me at the gig. I was hoping him to be a bit more relaxed and more natural during the fan meeting but no, he sat on a throne looking like a king of the world. I had to laugh, though I love him. Maybe I am just too old, haha! 

Itse konsertti oli ihana, vaikka jäikin kuulematta monia toivekappaleita. En ollut koskaan ennen ollut konsertissa eturivissä, koska nautin henkilökohtaisesta tilasta ja haluaisin nauttia esimerkiksi hyvästä kuulosta vielä parikymmentä vuotta. Tällä kertaa kuitenkin puolivahingossa pääsin eturiviin ja ajattelin, että mikäs siinä jos kerran menen. Yleisö oli yleisesti ottaen ihastuttavan rauhallista, enkä joutunut pelkäämään henkeni puolesta kovin paljon. Soittajakokoonpano koostui vain kolmesta henkilöstä, joten esimerkiksi Versailles:n kappaleet eivät päässeet samalla tavalla räjähtämään kuin Terun ja Hizakin kitaroiden tukemana, mutta itse asiassa nautin kappaleiden riisutumpien versioiden kuuntelemisesta. Tunnelmaero oli siis kovin erilainen verrattuna vaikkapa vuoden 2010 Versailles:n Tavastian keikkaan. En muuten henkilökohtaisesti usko, että onnentäyteinen lipsynkkaamiseni jokaisen biisin tahtiin meni Kamijolta tyystin ohitse. Oli esimerkiksi uskomattoman hienoa kuulla jälleen kerran Ascendead Master livevetona, se kun on yksi lempikappaleistani Verskujen ajalta. Suurimmat tunteenpurkaukset minussa tosin aiheuttivat Lareinen kappaleet ihan jo nostalgian vuoksi, bändi oli minulle toinen VK-bändi, jota ikinä aloin aktiivisesti kuunnella. Odotin innolla kuinka Kamijo tulkitsisi näitä vanhoja kappaleita kovasti kehittyneellä lauluäänellään, ja ihan täydellisestihän se meni. Fuyu Tokyo etenkin sai sukat pyörimään jaloissani. Kyynelkanavani pettivät minut kuitenkin aivan toisessa kappaleessa, eli Kamijon tulkinnassa animen The Rose of Versailles alkutunnarista Bara wa Utsukushiku Chiru. Olin luullut, että kappaleen toivominen olisi aivan liian haihatteleva epärealistinen haave. Kun Kamijo sitten päättikin yllättäin kiekaista iskulauseensa ”Do you like rose?” ja Bara wa:n alkutahdit täyttivät korvakäytäväni, voin sanoa, että olin suurin piirtein samoissa onnellisuuden sfääreissä kuin Tokiossa kuullessani Közin soittamassa ja laulamassa akustisena Malice Mizerin kappaletta Garnet. Se on minun kirjassani korkein mahdollinen sfääri.

The concert itself was wonderful even though Kamijo didn't sing all the songs I was hoping him to sing. I was in the front row where I usually am not. I like my personal space a little bit too much. The crowd, however, was mostly very calm and polite. There were only three supporting band members with Kamijo at the gig so the songs sounded a little bit more simple. Of course it was impossible to make Versailles sound similar without Hizaki and Teru's guitars. However, I enjoyed these new versions very much! I was happy to hear Ascendead Master being performed live again. It is still one of my favorite songs from Versailles. The biggest feelings I obviously experienced during Lareine songs since that band was the second VK band that I ever started to listen. Fuyu Tokyo especially made me feel ecstatic! I really loved how the song sounded now that Kamijo's voice had developed so well. The dream-came-true moment for me, however, was after Kamijo shouted his catchphrase: "Do you like rose?". I had not even dared to wish that he would sing Bara wa Utsukushiku Chiru from the anime The Rose of Versailles but he did! An overwhelming excitement hit me like a lightning and I felt like crying. I felt the same kind of happiness that I experienced when I heard Közi performing Garnet from Malice Mizer in Tokyo. I can say that this is the highest level of happiness in my book. 

Ryhmäkuva! Olen keskellä alarivissä, jos joku minua etsii.
Group photo! I'm in the middle of the bottom row, if somebody is wondering. 

Thursday, March 19, 2015

My Burlesque Debut

Poster: Tuuli Juntunen

Jahuu! Lauantai senkun uhkaavasti lähestyy ja minun burleskiunelmani ovat hetki hetkeltä lähempänänä konkretiaksi muuttumista. Näin siinä kävi, että olen yksi Tampereen Teerenpelin Newcomer's Nightin esiintyjistä ja samalla menettämässä neitsyyttäni burleskin tekemisen saralla. Showta olen tehnyt rakkaudella, vaikka ensiesitykseen en toki ole vielä kaikkia pommeja saanut mahtumaan. Luvassa on melko yksinkertainen, mutta toivottavasti hurja lavapyrähtäminen. Tapahtuma uhkaa jo nyt myydä loppuun, joten alkaahan tässä jo pikku hiljaa jännittää. Jos olet tulossa, niin lämpimästi tervetuloa!

Yihaa! Saturday is coming closer and closer all the time and my burlesque dreams are about to become fulfilled. I will be one of the performers of a Newcomer's Night show at Teerenpeli Tampere. I will lose my burlesque virginity there. I've created my show with love but since it is my first one, I haven't had the resources to make it huge yet. My show will be simple but hopefully a great one. The event is about to be sold out in any moment so I'm freaking out a little already. I warmly welcome you to the event!